32. Pierevä koira

Pierumasiina Uuno uimarannalla

Varsinkin silloin, kun haju on niin kamala, että on pakko siirtyä makuuhuoneesta toiseen huoneeseen kunnes haju hälvenee. Sillä aikaa voi vaikka kirjoitella blogia ja olla onnellinen siitä, että se koira on niin ihana ja suloinen ja niin autuaan tietämätön siitä, että sen pierut haisevat infernaalisilta.

31. Nenän laittaminen omaan kainaloon

Oman hajun tarkistaminen, onko kaikki hyvin? Suurieleisesti ja tyylillä. Tulos kannattaa myös kuitata selkein ilmein.

30. Vieressä nukkuva lapsi.

Oman lapsen jalkaa on ihana koskettaa ennen nukahtamista. Rauhoittaa paremmin kuin mitkään lääkkeet, vaikka se sama jalka vähän potkisikin yön aikana.

29. Omassa huoneessaan nukkuva lapsi

Tytär haluaa yllättäen nukahtaa omaan sänkyynsä, vaikka jo kuvittelin hänen nukkuvan vanhempiensa huoneessa 13-vuotiaaksi asti.

28. Ystävän käynti

Erityisesti onnellistaa se, kun on ystävä, joka tulee päiväksi Inkooseen Turusta junalla.

27. Torstain hernesoppa ja letut

Perinteissä on sitä jotain. Hernesoppakin uppoaa kummasti, kun tietää että palkinnoksi saa lettuja, pannukakkuja tai vohveleita. Mutta vielä paremmaksi kaiken tekee nimenomaan se, että hernesoppaa ja lettuja syödään juuri torstaina eikä minä tahansa päivänä.

26. Sairaalakäynti lapsen kanssa

7 -vuotiaan tytön mielestä on jännittävää käydä sairaalassa katsomassa leikkauksesta toipuvaa isoäitiä. On ihana kiivetä sairaalasänkyyn juttelemaan, katsomaan kaikkia letkuja ja koneita ja käydä kaiken kukkuraksi vielä sairaalan kahvilassa juomassa kuumaa kaakaota ja syömässä Dumlen jälkiruoaksi.

25. Ääneen lukeva mies

Varsinkin, kun mies suostuu jopa mielellään lukemaan genusteoreettisia/feministisiä/sukupuolentutkimuskirjallisuutta - rakkaalla lapsella on monta nimeä.

24. Kirpparin kirjaosasto

Ihanaa käydä hamstraamassa 1-5 euron kirjoja ja täyttää kirjahyllyt kaikella ihanalla klassikoista selfhelp-roskakirjallisuuteen.

23. Uudet alut

Erityisesti oman miehen kanssa täytyy saada uusi alku aina vähän väliä. Ja Saharaankin voisi mennä vaeltamaan ihan vain kokeakseen keitaan löytymisen onnen.

22. Harvahampainen hymy

Nyt erityisesti 7-vuotiaan tyttären, etumaitohammas irtosi vihdoin viikkojen heiluttelun ja ronkkimisen jälkeen. Taika nukkui koko yön hammas kädessään, mutta sitten aamulla hammaskeijunryökäle kävikin nyysimässä sen.

21. Kun muut aikuiset rakastavat sinun lapsiasi

Siskoni on kutsunut tyttäreni yökylään ja tyttäreni on siitä ikionnellinen ja nukkumaan mennessään ilmoittaa leveästi hymyillen, että tädille meneminen jännittää.

20. Mediavapaa päivä

Kun telkkari ja tietokone kielletään ja se automaattisesti johtaa siihen, että tehdään elävässä elämässä asioita, mennään ajoissa sänkyyn, luetaan kirjaa ja jutellaan kauan pimeässä.

19. Sairaanhoito Suomessa

...ja tänään erityisesti se, että äiti soitti sairaalasta leikkauksen jälkeen. Suomessa pidetään itsestään selvänä, että leikkauksen jälkeen ollaan entistä ehommassa kunnossa, mutta monessa muussa maassa asiat olisivat toisin, jos yleensä leikkaukseen pääsee kun sitä tarvitsee.

18. Hyväksytty lopputyö

...Ja erityisesti, kun lopputyötä luonnehditaan sanoin "fantastisk, befriande, intressant, irriterande, problematisk, brilliant". 

Erityisesti ilahduttaa se, että kuvaaviin sanoihin mahtuu kombinaatio vapauttava/ärsyttävä.

Kritiikkikin tekee onnelliseksi, koska tiedän kehittyneeni ja onnistun ensi kerralla vielä paremmin. Oikeasti. Olen tänään tyytyväisonnellinen.

 -------------------------------------------------------------------

Bedöming av Terhi Paukku

Betyg: VG/B

Examinator: Margareta Melin, FD

Medbedömare: Dennis Augustsson, Filmare, Mediepedagog

Komplettering godkänd 21 januari 2011

Bedömning av integration: VG+

Mycket god integration! Båda delarna av examensprojektet är sammanflätade på ett exemplariskt sätt. Terhi har använt sig av sin gestaltning som en tydlig metod: både konstnärlig och vetenskaplig. Konstnärlig forskning! Mycket bra!

Bedömning av uppsats: G+

En fantastisk, befriande, intressant, irriterande, problematisk, brilliant uppsats, som faktiskt inte är en uppsats, utan en sorts essä. Är det over and out, underkänt då? Nej!

För att ta det positiva först, och det är mycket. Terhi har arbetat utifrån både en tes och frågeställningar. Dessa är mycket tydliga och hon problematiserar dessa på ett föredömligt sätt. Det finns en tydlig teoretisk ram till dessa problemställningar. De är undersökta utifrån etablerade metoder, men metoder som också experimenteras med. Intressant, givande och kunde vara problematiskt, om inte Terhi hade problematiserat och självkritiskt diskuterat dessa genomgående. Mycket bra! Vidare har Terhi analyserat sitt forskningsmaterial, och kommit fram till intressanta resultat, som hon också självkritiskt och kritiskt granskar. Dessa är beskrivna väl och på ett medryckande, intressant sätt, som får läsaren att tänka till och tycka till. Det bästa med texten är den höga grad av självreflexivitet, kritisk granskning och innovativitet som utgör grunden för arbetet. Och också dess form. Att uppsatsen är mer essaistisk i sin karaktär ser jag inte som problematiskt alls, utan som en utvidgning, tänjning av den akademiska genren. Att dessutom alla delar som ska finnas med också faktiskt finns med, borgar för att också andra, mer traditionella forskare, bör se textens kvalitet.

Men det finns en hel del problem. Åsa Ståhl, handledaren, skriver:

Hon har varit öppen för sin egen process, men på vägen tappat bort att hon inte är ensam om att ha tänkt. Glömmer luta sig mot andra genom referenser. Kanske kämpar hon med ramarna så till den milda grad att hon inte ser att somliga andra också gör det.

Detta sammanfattar mycket väl den brist på referenser, samt bristfälliga teoretiska och metodologiska diskussioner. Ett annat problem är att Terhi blir lite mycket Terhi ibland, och släpper tyglarna för mycket. Argument blir tyckande på några ställen, och det är inte så snyggt.

Vetenskapligt hantverk	Arbetet uppvisar en av studenten tydlig och medveten utveckling av den ursprungliga problemställningen och studenten lyckas motivera denna på ett bra sätt, både med inomvetenskapliga och utomvetenskapliga kriterier	VG+
	I arbetet finns en teoretisk ansats, och studenten använder sig av teoretiska texter (vetenskapsteoretiska och tillämpade) och tidigare forskning för att belysa sitt syfte	G
	I arbetet har etablerade metoder använts mycket väl och genererat ett trovärdigt forskningsmaterial som använts väl för att besvara frågeställningarna	VG
	I arbetet finns metodologiska reflektioner kring kopplingen mellan teori och metod	G
	I arbetet finns en analys av det empiriska materialet och tolkningar är gjorda som säger något utöver det manifesta materialet	VG
	Arbetets delar (syfte, teori, metodologi, analys) har mycket väl syntetiserats och de berikar varandra i hög grad samt hänger tydligt ihop	VG
	Arbetet är mycket läsbar ett mycket gott språk	VG
	Arbetet är mycket läsbar med tydlig, genomtänkt och läsvänlig layout.	VG
Analytisk reflektion	Arbetet är självständigt, personligt, originellt och kreativt utfört.	VG
	Arbetet uppvisar, och är genomfört med, en reflexivitet gällande de egna teoretiska och metodologiska valen i förhållande till problemställningen/idén.	VG
	Arbetet uppvisar, och är genomfört med reflexivitet gällande den egna positionen som forskare i den vetenskapliga processen.	VG

Bedömning av gestaltning: VG

Theris film är en kreativ behandling, kritik och problematisering av både problemområde och filmen som retorisk berättarteknik. Filmens process och resultat är både en kunskapsgenererande metod och ett argumentativt resultat. Här visar Terhi på styrkan att arbeta med en gestaltande metod. Filmens tekniska och estetiska kvalité har en del att önska i förhållande till den genre hon arbetar med men det tar inte udden av resultatet. Filmen blir en tydlig kommentar till hur normer representeras och hur en films anspråk på autenticitet kan problematiseras. I sin analys är hon väldigt reflexiv och analyserar sin process på ett föredömligt sätt men saknar en teoretisk botten för sina argument. Hennes film är inte en etnografisk film utan en gestaltande dokumentärfilm med tydliga argument och anspråk. Arbetet tangerar en viktig diskussion om den dokumentära och etnografiska genrens anspråk men Terhi diskuterar detta uteslutande utifrån egna erfarenheter vilket gör analysen tunn. Jag saknar en djupare diskussion kring filmens diskurs och teori. Jag saknar ett tydligt förhållningssätt mellan video som empiri och resultat – en problematisering av den etnografiska metoden.

Bedömningsområde 1: Koppling till problemformulering/idé
VG	Arbetet uppvisar en tydlig och medveten utveckling av den ursprungliga problemställningen/idén
Bedömningsområde 2: Kommunikativ självständighet
G	Arbetet uppvisar en tillfredsställande grad av kommunikativ självständighet.
Bedömningsområde 3: Teoretiska och konstnärliga referenser
G	Konstnärliga och teoretiska referenser är inarbetade i process och slutresultat
Bedömningsområde 4: Reflexivitet och analys av estetiska och tekniska val i förhållande till problemformulering/idé
VG	Arbetet uppvisar en hög grad av reflexivitet kring estetiska och tekniska val i förhållande till problemformulering/idé.
Bedömningsområde 5: Kreativitet, originalitet och innovation Bedömningsområdet har inget för kursen formulerat mål, men visar på hur väl studenten lyckats i genomförandet av sin gestaltning.
VG	Arbetet är innovativt, originellt och kreativt utfört.

17. Vapaan maan kansalaisuus

J. Karjalaisen sanoin: 

Mä voin tehdä mitä vaan mitä haluan mä saan mitä haluan mä voin.

Harvoin sitä muistaa miten onnellinen onkaan, kun syntyy maahan jossa ainoat todelliset rajat asettaa itse itselleen. Totta on, että sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai jokin muu ominaisuus tai lähtökohta voi vaikeuttaa unelmien toteutumista, mutta vapaassa maassa ei ole todellisia esteitä, vain hidasteita. Ainoa todellinen este on luovuttaminen. Mutta hei, edes luovuttaminen ei ole kiellettyä.

Tehdä ihania lapsia ja antaa niille omien arvojeni mukaisen kasvatuksen, sateenkaarikasvatuksen.

Olla impulsiivinen, näyttää miltä haluan, leikata omat hiukseni vessassa jos siltä tuntuu, pelleillä, mokailla, ahdistua, katua tai olla katumatta.

Tehdä juuri sellaista taidetta kuin haluan, vaikkapa video-installaation sijamuodoista

Rakastaa ketä haluan, sukupuolesta riippumatta, muiden mielipiteistä riippumatta, oli se järkevää tai ei.

Rakastaa itseäni

Opiskella mitä haluan, missä haluan ilman sukupuolirajoituksia

16. Se, että elämä ei ole kilpailu

Syntymässä ja kuolemassa kaikki ovat samalla viivalla. Kaikki muu on väliaikaista.

15. Vihdoinkin oikea vauvannukutusasento

Kun vauva on itkenyt, parkunut ja karjunut tuntitolkulla lohduttomasti, ja yhtäkkiä kahdelta aamuyöstä muistat, että vauva tykkäsi aiemmin päivällä ensimmäistä kertaa elämässään oman äitisi aikoinaan käyttämästä"juna jyskyttää"asennosta (sinä selälläsi, polvet koukussa, vauva mahallaan säärien päällä), kokeilet sitä ja saman tien vauva hiljenee ja minuutin päästä nukahtaa tyytyväisenä.

14. Ruoanlaiton äänet alakerrassa

Nyt on nälkä, mutta alakerrasta kuuluu tirisevän paistinpannun ääni. Taitaa Famo Ingrid siellä paistella lihapullia.

13. Esirukous

Ihana ystäväperhe tarjosi meille eilen illallista. Samalla kun lapset sulattelivat jälkiruokiaan Wii-pelin parissa, me aikuiset juttelimme aikuisten juttuja, myös niistä huolenaiheista. Koska ystävämme ovat uskovaisia, he kysyivät saisivatko rukoilla puolestamme. Vaikka emme itse rukoilekaan emmekä laske itseämme uskovaisiksi, on ystävän rukouksessa aina jotakin erityistä. Se lämmittää mieltä ja tuntuu jollain erityiseltä tavalta vielä konkreettisemmalta kuin pelkkä "välittäminen" ja tuhat kertaa paremmalta kuin sääli, jota harva ystäviltään kaipaa. Ystävän rukous on rakkaudenteko, kuin kirje, halaus tai onnenpotku takapuoleen. Mutta ihan oma juttunsa.

12. Illan istuminen parhaan ystävän kanssa

On ihanaa kun on ystävä, jonka kanssa voi ihan vain rentoutua eikä tarvitse miettiä, miten sanansa asettelee tai miten vaatteet istuu. Lisää siihen vielä litratolkulla teetä tai glögiä :)
Natasha on ehdottomasti aina syy olla onnellinen!

11. Söpöt vauvanvaatteet

Mitäs sitä häpeilemään. Vauvalle on ihana ostaa ja saada söpöjä vaatteita. Tässä Gimlin superihana nallehaalari.

10. Hyvät suhteet sukulaisiin.

Erityistä bonusta edes suht' vaivaton kanssakäynti appivanhempien kanssa. Erittäin hienoa on, kun appivanhempien luona asuminen kokonaisen viikon on jopa mukavaa!

Lisäksi olen kiitollinen jokaisesta kerrasta, kun aikuinen pikkusiskoni haluaa spontaanisti tulla käväisemään meillä tai oikeasti haluaa kutsua tyttäreni yökylään, tai kun avomiehen pikkuveljen avovaimon kanssa on oikeasti kiva istua sohvalla tuijottelemassa toistemme vauvoja.

9. Lapsen onnistuneet synttäribileet

Ennen erittäin toimivaksi osoittautunut juhlametodi, tunnin riehuleikit ulkoilmassa, ei onnistunut tänään märästä sohjokelistä johtuen. Tien kunnosta huolimatta kaikki vieraat löysivät kuitenkin onneksi perille asti.
Itseasiassa vieraiden tippuminen juhliin vähitellen oli varsin mainio asia, näin Taika pääsi kokeilemaan synttärilahja-autorataansa ensin yksien ja lopuksi viimeisten vieraidensa kanssa - kaikkien vieraiden kanssa yhdellä kerralla tästä ohjelmanumerosta ei olisi tullut kuin itkua ja hammastenkiristystä. Tässä kuvassa näkyy juhlien ihan päätösminuutit, kun viimeiset vieraat vielä kisaavat keskenään kertakiellonpäälle-periaatteella.

Omasta puolestani olin tietenkin helpottunut ja onnellinen kun hurjat kekkerit rauhoittuivat suurimman osan vieraista lähdettyä kotiin, mutta suurin syy onneen on kuitenkin se, että 7-vuotias päivänsankari oli onnellinen ja että jokaikinen vieras protestoi kun lähtökäsky kävi. Rankin reaktio tuli eräältä tuohtuneelta vieraalta, kun äitinsä soitti ja pyysi pukemaan hänet ja lähettämään ulos. Kun välitin viestin eteenpäin, pikkuvieras tuijotti minua tyrmistyneenä, tokaisi "Pälä pälä!"ja kääntyi kannoillaan takaisin synttärijuhliin. Murre joutui hakemaan lapsiparan takaisin ja sitten otettiin homma uusiksi. Hyvinhän se meni, hieman suru puserossa ensimmäinen lähtijämme hali muut vieraat ja päivänsankarin, ja kutsui vielä Taikan pian käymään luokseen.

Muutkin vieraat saivat toisistaan uusia ystäviä ja lähtöä tehdessä jo ilmoitettiin äideille omien synttäreiden uusista vieraista. Ihanaa kun kaveriporukka kasvaa ja tiivistyy!

Suurimpia onnia elämässä taitaa olla oman lapsen onni.
:)

Uupunut mutta sitkeä juhlakansa tässä vielä venyttää viimeistä juhlaminuuttia autoradan kanssa.

8. Nukkuvan vauvan pusiminen

Myös hereillä olevan vauvan pusiminen, itkevän vauvan pusiminen ja nauravan vauvan pusiminen. Niinikään hölmistyneen vauvan pusiminen.

7. Ärsyttävän kommentin poistaminen Facebookissa

Miksi Facebook on oikeaa elämää parempi? No ei tietenkään oikeasti ole, mutta muutama asia on aivan mahtava. Ja eräs on se, että kun joku niistä tarkoituksella ärsyttävistä Naamakavereista kirjoittaa kommentin, joka pahoittaa mielesi, voit yksinkertaisesti poistaa kommentin. Tiedän, että se voi tuntua jonkun mielestä Naamaetiketin vastaiselta, mutta niin on myös oman egon pönkittäminen toisen kustannuksella. Naamakirja on vihoviimeinen paikka ruveta sanaharkkoihin, joten siellä on oiva tilaisuus harjoitella viileää ignoranssia, eli "Talk to the hand" -menetelmää. Ja hyvältä tuntuu :)

6. Auringonpimennys

Ainoa kuva, josta näkyy edes vähän auringon muotoa. 

Ihan sattumalta ja tietenkin vauvan ja aamulaiskan mieheni ansiosta olin kerrankin hereillä ja kuulin radiosta juuri meneillään olevasta auringonpimennyksestä. Äitikin soitti ja kertoi. Olin jo yrittänyt nähdä, mutta aurinko oli kovin kirkas. Äidin soiton innoittamana hain kuitenkin aurinkolasit ja kameran ja menin ulos koiran kanssa koettamaan onneani. Kameran linssin läpi näkyi kuin näkyikin sirppimäinen auringon muoto, paljaalla silmällä kaikki näytti ihan tavalliselta.

En ole kovinkaan hyvä kamerateknisissä asioissa,  mutta kokeilin kuitenkin eri tapoja kuvata aurinkoa.


Onneksi onnenaiheena ei ollutkaan pimennyksen ikuistaminen, vaan sen kokeminen ja ikuistamisen yritys...

Miskaa ei aurinko kiinnosta, mutta linnut ikkunan takana sitäkin enemmän-

5. kivuton selkä

...kiitos kumppanini, joka hieroi selkääni eilisiltana

4. Asioiden loppuunvieminen

Lapioin tänään käytävän auki saunamökille asti.

3. yllätyskuppi kahvia

Olin todella väsynyt ja kun saavuin alakertaan, vastassa oli vastakeitetyn kahvin tuoksu.

2.vauvan hymy

vauvan riemastunut ilme ja ensimmäiset jokeltelun yritykset....väyy.. nnngei ...häyyy....

1. Lumen luonti

Tänään oli noin -7 astetta ja vuoden ensimmäinen päivä.
Vuoden 2011 lupaukseni on tulla ulos talosta joka päivä. Lupaus on hyvä ja tarpeellinen, koska olen oikea vilukissa ja muutenkin toisinaan erakkoluonteinen, mutta olen hyvin tietoinen siitä, että sisätiloissa nyhjäämällä ei tule onnelliseksi.

Laitoimme siis vauvan vaunuun ja menimme koko perheen voimin, kissoja lukuunottamatta lunta luomaan. Fiskarsin lapio oli ihanan iso ja kevyt, lunta oli paljon, mutta sekin oli vastasataneena puuterimaista, kevyttä ja kuivaa. Pakkasta oli juuri sopivasti, ilman ihanan raikasta niin, että tunsi hengittävänsä, mutta ulkona pärjäsi hyvin ilman naaman ja sormien jäätymistä.
Maiseman valkeus on myös loistavaa valoterapiaa.

Mietiskelin siinä lapiodessani päivän sanavitsiviisautta:
"Talvella on helppo olla luova"