Meidän kulttuuriimme kuuluu oman ja muiden ilon ja onnen rajoittaminen. Puuteroidut porvarisperuukit päässä ja huulet nyrpeässä supussa katselemme paheksuen niitä yksinkertaisia, onnellisia ja hulluja, jotka eivät elä muiden katseille.
Onneksi maailma on täynnä myös rohkeita, ajattelevia, kauniita ja hulluja ihmisiä. Kun oma minä alkaa hukkua liiaksi neuroottisen sivistyksemme alle, voi aina istua kuuntelemaan maailman ääniä, kuten ehkä maailman parhaassa dokumenttielokuvassa: Lucky People Centre International
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti