Pitää päästä pakoon kotonatylsistymistä Gimli-vauvelin kanssa. What to do, what to do... No Kivenlahteen pikkusiskolaan mikrofoniin joikhaamaan. Vaikka ääni on ihan silppuna loppuillasta ja idoliunelmat jälleen kerran elämän realiteettien murskaamia, on nämä kuitenkin niitä iltoja, joista saa olla onnellinen. Ei olisi onnistunut jos olisin asunut vaikka siellä Ruotsissa vielä. Nimittäin.
Ai niin. Jäin sitten vielä yhdeksi lisäyöksi kaupanpäälle.
Ja ukkokin ehti kaivata. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti